Varustamassa 24:ää puukuunaria

P ääsin sinne Hollmingille, sinne rikausporukkaan. Siel oli tehty sit tehti jo 10 kuunaria, 9 ja 10 oli luovutusvaiheessa.
Ne oli näit ... näit, tuota koululaivoi.

Jukka:
Ne oli siis puukuunareita?

Heikki:
Puukuunareita juu. Mä olin niitä rikaamassa, kahtkymmentneljää rikaamassa siel. Et niit tehtiin 34 kaikkiaan. Kymmene oli sillon ku mä menin ja sit ... sitte 34 tehtii elikkä 24 tehtiin viel nii et mä olin mukana.

Mu esimiehen tämä Antti Vene oli siit kiva mies et ku hän näki et mä olin kiinnostunut näist laivoist ja niist ni sai tehdä kaikki niit töitä, spleissauksist alkaen ja ... aika kova homma, ku esimerkiks semmost 32-millistä rikivaijeria spleissatti siit ni
kyl siin ja hiki lensi kyllä.

Sehän on semmosta kuus kertta seittemän elikkä 42-lankasta. Joka säikees on seitsemän lankaa. Niit oli siis kuus ja sit siin keskell oli tietyst se nii sanottu vasikka elikkä semmonen ... tommost siisalia.

Niin, kaikki kuus säiettä tietyst pujotetti mut sitten tämä rikivaijeri just tämmöne ... se katkasti sillä tavalla et ne joka säikeen lanka, se katkastii erikseen ja se tehtiin nii et siit tehtii niinku tommone vintilä ja sitä kierrettii näin ja se ... se väsys siinä ja se katkes siit ... sieltä, mist se tuli ulos ni siält juurest et siit tuli iha siisti, kun taas sit nämä notkeemmat vaijerit sitte ni ne joudutti sit kat ... katkasema meisselillä ja ... ja rikivaijeri oli toisaalt semmone et se sit juur opettiki sit se spleissaman et se piti panna
niinku se ittestään tahtoo mennä sinne et ei se mene ... ei sitä väkisi voinu ... voinu vetää lainkaan.

Puukuunarien mastojen pystytys

Sit oli se varsinainen rikaus elikkä sit mastot nostettii. Sillo ei ollu mitään nosturii Hollmingil. Sinne kannelle pantiin pystyyn kaks puuta, jotka oli yhdistetty ylhäältä sit toisiinsa ja siel oli sitte plokit siel ylhäällä ja ne seisos laivan kannella ja siin kannella oli semmonen tavallaan kenkä, johon ne nojas sitte ne nostosaksien alapäät.
Kerran vaan nostettiin yhteen laivaan ne pystyyn. Ens nostettiin mesaanimasto ja sitte se haalattii eteenpäin kantta pitkin ... taljoilla vedettiin ... ne ... ne oli pystys koko
aja ne ... ne sakset ... fokka ja isomaston väliin ja sit nostettii isomasto ... se oli kallistettu isomastoon päin ja sit ne kallistettii fokkamastoon päin ja sitte nostettii fokkamasto ja sit ne ... sit ne otetti alas tietyst sitte plokeitte avull voitti ne ... ne fiirata alas sitte kannel et tota...

Jukka:
Eli rikaus oli toinen tämmoinen iso niinkun työryhmä ... erilaisia töitä. Spleissaus oli yksi, rikaus oli toinen...

Heikki:
No sit oli ... sit oli tietyst siel oli erikseen niinku kar... koivistolaiset sano niin mastinveistäjät ... mastinveistäjät elikkä mastonveistäjät ja muut pyöröpuut ... puut elikkä kahvelit ja pummit ja laivoihin tuli yks raaka sit myöski ... keulamastoon.

Jukka:
Saitteks te veistää näitä myöskin?

Heikki:
Ei, veistämishommis mä en ollu lainka. Et siin oli omat miehet. Et oli erikses tietyst purjeneulojat. Yhden tota seilin mä neuloin iha yksinään sit et tota.
Ja tämä mun esimiehen tämä Antti Vene, hän oli nii hieno mies et hän oikke piti huolta et ... et nuoret kaveritkin pääsi oppimaa sitten eri hommiin et ... pisti eri hommiin.
Millon oltiin vaijereita spleissamassa, millon tehtiin köysitöitä, vieläpä pääsi seiliäkki neuloma. Määki olin ... neuloin yhden Tampellan pellavakankaasta tämmösen
laivan seilin. Oli ne paksu köysiliikki semmosta suunnilleen kolmen tuuma tervahamppua oli se liikki. Elikkä se kolme tuuma tarkotta ympäri ... ympärysmitta ja elikkä se oli noin ... noin tuuma halkaisija se. Siihen tehtiin sit kulmiin semmoset kousarit mis oli köydellä kiinni. Niit ... niitte nimi oli slöödra. Tehtiin nämä slöödrat siihen sitte.

Se oli myöskin tervaha ... tervahampun säikeestä tehtiin ne slöödrat siihen sitte.
Sittehän ne nostettii ne tangot, elikkä ne ... ne mastot, tankomastot sinne. Nehän vedettiin sitten kun mastot oli pystyssä jo niin nehän vedettiin siitä saalingista ja esselistä läpi. Se oli esseli sen nimi semmonen rauta mikä oli sen maston huipus – mikä mää sanoin aina ja me sanottii siellä hesseliks h ... h:lla jos oikea nimi on esseli.

Niin ni se vedettii ylös sit siitä siin oli omat taljat sitte mist me vedettii ylös ja nämä alavantit tietyst ku tuli ni nehän sidotti sillä tavalla ... niis oli vanttiruuvit tietyst ja
joka miehen työkaluihin kuului sillo spleissausvehkeet ja ... ja poosmanspussi ja ... ja sit tuli semmonen sanottii händitaljoiks niit. Siin oli semmone pienemmät plokit jos oli
kummassaki pääs kaks ... kakssiivuset plokit, semmoset taljat. Ja niil kiristetti se riki sitte ku se vanttiruuvin pääs oli sit tämä kousari ja se pujotetti siit kousarist.